Artikkeli | 06/03/2019 06:53:38

Kiertotaloudesta EU:n talouspolitiikan pilari

Kiertotaloudesta on tullut nopeasti eurooppalaisen teollisuuspolitiikan keskeinen elementti. Poliitikkojen ja yritysten tavoitteena on vähentää ja korvata fossiilisia raaka-aineita uusituvilla raaka-aineilla sekä kierrättämisen ja uusiokäytön avulla.

Kuuntele tästä

 

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on öljypohjaisten muovien kierrätyksen tehostaminen.  

”Teemme läheistä yhteistyötä teollisuuden kanssa, sillä kokoamassamme muoviallianssissa ovat mukana kaikki arvoketjun edustajat. Heidän tehtävänään on ratkaista, kuinka lisäämme muovin talteenottoa, kierrätystä ja uusiokäyttöä Euroopassa”, EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoo.

Muovistrategia on yksi komission kiertotaloutta edistävistä aloitteista. Kataisen mukaan toimivan kiertotalouden logiikka perustuu makkinatalouteen; kiertotalous menestyy ja luo kasvua vain silloin, kun se tuottaa taloudellista voittoa koko arvoketjulle.

”Taloudellisten kannusteiden ja uuden lainsäädännön avulla haluamme ohjata yrityksiä muuttamaan lineaarisia liiketoiminnan mallejaan kiertotalouden suuntaan. Nykyään alle kolmannes muovista kerätään kierrätettäväksi, mutta uskon markkinoiden muuttuvan valtavasti lähivuosina”, Katainen kertoo.

”Komission tavoitteena on nelinkertaistaa muovin kierrätyskapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, jolloin kaikki EU:ssa markkinoille tulevat muovipakkaukset ovat kierrätettäviä tai käytettävissä uudelleen”, hän lisää.

Tähän mennessä EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelma on jakanut yli 250 miljoonaa euroa rahoitusta muovistrategian osa-alueiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Vuoden 2020 loppuun mennessä rahoitusta on tarjolla vielä 100 miljoonaa euroa lisää.

EU seuraa tiiviisti kiertotalouskehitystä  

Myös metsäteollisuudella on keskeinen tehtävä kiertotalouden edistäjänä. ”Haluamme kytkeä biotalouden yhtä tiiviimmin osaksi kiertotaloutta. Biomassasta saatavilla raaka-aineilla voimme korvata fossiilisia raaka-aineita, mikä tukee hyvin myös EU:n ilmastotavoitteita”, Katainen vahvistaa.

Kiertotalous toimii vaihtelevasti eri jäsenmaissa. ”Seuraamme EU:ssa kiertotalouden toteutumista kymmenen indikaattorin avulla. Monitorointi perustuu Eurostatin tuottamaan tietoon. Myös jäsenmailla on omia mittareita. Tiedon kerääminen on tärkeää, jotta voimme seurata lainsäädännön täytäntöönpanoa mutta myös mahdollisen uuden lainsäädännön tarvetta.”

Katainen huomauttaa, että monet politiikan osa-alueet ovat uusia, joten niitä ei ole vielä pantu toimeen. EU:n hyväksymän lainsäädännön mukaan vuonna 2035 ainoastaan 10 prosenttia kotitalousjätteestä saa päätyä kaatopaikalle. ”Jotta kansallinen toimeenpano olisi riittävän tehokasta, tarvitsemme uusiomuoville vähintään eurooppalaiset markkinat.”

Suhtautuminen muoviin muuttuu

EU:n tavoitteena on luoda kiertotaloustuotteille myös kansainväliset markkinat, joten aihe on keskeinen esimerkiksi Kiinan ja Japanin kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa. Kiina rajoitti merkittävästi keräysraaka-aineen maahantuontia vuonna 2017. Päätöksen seurauksena keräysmateriaalin maailmankauppa romahti. Euroopasta vietiin viime vuonna Kiinaan 5,1 miljoonaa tonnia muovijätettä, mikä on noin puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Katainen ymmärtää Kiinan ratkaisun, sillä maassa on mittava jäteongelma muutoinkin. Viennin supistuminen kasvattaa Euroopan muoviongelmaa, mutta samalla se kannustaa muovin keräystä ja uusiokäyttöä Euroopassa. 

”Toivottavasti muovijätettä ei viedä muihin Aasian maihin, joissa ympäristönormisto on heikompaa”, hän lisää.

Valtamerien saastumisen vuoksi ihmisten suhtautuminen esimerkiksi muoviin on muuttunut.

”Suuri osa myös EU:n alueelta meriin päätyvästä roskasta on muovia, mikä aiheuttaa vakavia ongelmia ympäristölle ja mikromuovien kautta vaikutta myös ihmisten terveyteen. Kansalaiset ja poliitikot tukevat vahvasti lainsäädännön muutosta, joten meidän on käytettävä tilaisuus hyväksemme”, hän huomauttaa.

”Kiertotalous on tärkeä osa myös ilmastopolitiikkaa. Kun lainsäädäntöä toteutetaan menestyksekkäästi, niin EU toimii entistä paremmin. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusilla materiaaleilla ei välttämättä tarkoita kustannusten nousua ja elintason laskua, vaan kiertotalous toimii yhtä lailla talouskasvun vahvana perustana.”

 

Tämän jutun alkuperäinen, pidempi versio on luettavissa pian ilmestyvässä sidosryhmälehdessämme Biofore Magazine.

Tilaa lehti itsellesi täältä!

 

Teksti: Vesa Puoskari